Eilen tosiaan käytiin pyörähtämässä eläintarhassa, jossa bongattiin mm. jättiläispanda, oranki, leijona ja ainakin sata eri apina- ja antilooppilajia. Unohtamatta tietenkään peniskilpikonnaa! Zoológicosta suunta jatkui Hard Rock Caféseen, jossa piti testata kanafajitas. Eipä ole vielä Zapatan fajitaksen voittanutta... Täyden mahan lisäksi mukaan tarttui myös muutama tuliainen.
Kuumeinen Laura jätettiin illalla hostellille nukkumaan ja me sukellettiin Jennan kanssa taas maailman suurimman metrojärjestelmän syövereihin. Suunnitelmana oli mennä elokuviin, oltiin jo valmiiksi katottu leffateatterin osoite ja kulkuohjeet, ja päätetty mennä kattomaan 2012. Mutta Meksikossa kun ollaan, niin ei voi tietenkään olettaa kaiken (tai minkään) menevän suunnitelmien mukaan. Päästiin kyllä parin vaihdon jälkeen oikealle metroasemalle, mutta taidettiin sittenkin lähteä just siihen suuntaan, mihin ei pitänyt, koska leffateatterin piti olla n. 5min kävelymatkan päässä metroasemasta, mutta vaikka tallustettiin puol tuntia niin ei se vaan tullut vastaan. Sen sijaan päädyttiin keskelle jotain syvintä slummia, josta kukaan ei oikein osannut neuvoa meitä oikeeseen suuntaan. Napattiin taksi (kupla!) joka vei meidät sitten leffateatterille, joka ei kuitenkaan ollut se mihin piti mennä. Jäätiin kuitenkin tyytyväisenä pois kyydistä, vain huomataksemme ettei siellä mennyt sitä leffaa. =) Päädyttiin sitten katsomaan Están todos bien elikkä Suomessa ilmeisesti nimellä It´s all fine. Leffateatteri oli varsinainen hifi-teatteri kallistuvine tuoleineen ja pyörivine mättötarjottimineen. Sen sijaan sellaista kätevää toimintoa, kuten paikannumeroita ei ollut, eli kaikki ryysivät sinne missä oli tilaa. Taksikyyti yöllä kotiin oli taas sitä luokkaa että hyvä kun hengissä selvisi...
Viimeistä aamua hostel Monedassa. Startattiin yhdentoista aikaan aamiaiselle, mukana Marco, johon hostellissa ollaan tutustuttu. Kotoisin alunperin Cuernavacasta eli osas mullekin neuvoa kaikenlaista. Sitten kaupungille pyörimään, piti löytää mulle puhelimen laturi, kartta ja vaihtovaatteita. Laturin etsintä ei ollutkaan kovin yksikertainen operaatio, kun ensinnäkään Meksikossa ei kauheasti ole Samsungin puhelimia ja toisekseen ei niitä latureita oikein missään myydä yksittään, eli olis pitänyt ostaa myös puhelin! Kovan hakemisen jälkeen se viimein löytyi, kun oli onneksi mukana joku kieltä sujuvasti puhuva ihminen joka sai selvitettyä aina kaiken tarvittavan. Tosin se laturi on feikki ja maksoi suunnilleen 5e joten en mee takuuseen kestääkö se vuorokautta pidempään.. =)
Zarasta shoppasin vaihtovaatteita vakuutusyhtiön piikkiin, tuntui ihan mukavalta. =D Tätä vois tehdä useamminkin! Mutta siis toisin sanoen rinkka ei ole vieläkään saapunut perille, saa nähdä tuleeko ollenkaan. Pidetään peukkuja. Ja pysytään reippaina. =) Sillä pääsee pitkälle!
Mulla ei ollut tälle illalle minkään näköistä yösijaa, mutta Marco varas mulle hostellihuoneen ja täällä sitä nyt sitten ollaan, Cuernavacassa eli uudessa kotikaupungissa! Oli aika jännä bussimatka, onneks matkaseura tuli varmistamaan että varmasti pääsen oikean bussin kyytiin. Hostelli sijaitsee vähän kauempana keskustasta, oikeastaan aika kuumottavalla alueella, mut kai tonne on nyt lähdettävä ostamaan jotain iltapalaa ja hammastahnaa. Huomenna kun aurinko nousee niin voi vähän turvallisemmin mielin lähteä tutkimaan kaupunkia. =) Mitä nyt bussin ja taksin ikkunasta ehti nähdä, niin aika mukavan näköistä on! Täytyy käydä heti tyhjentämässä kaupat kesähepeneistä, vakuutusyhtiön piikkiin tietenkin.. Nyt lähden tutkailemaan takapihaa ja uima-allasta ja kerään rohkeutta lähteä tonne kadun vilinään, loppuillan voi nauttia omasta huoneesta omalla vessalla ja telkkarilla. =) Me like it!!
